inuiitti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
inuiitti (5)
- eräitä Pohjois-Kanadan, Grönlannin, Alaskan ja Siperian alkuasukkaita
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈinuˌiːt̪ːi/
- tavutus: i‧nu‧iit‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inuiitti | inuiitit |
| genetiivi | inuiitin | inuiittien (inuiittein) |
| partitiivi | inuiittia | inuiitteja |
| akkusatiivi | inuiitti; inuiitin |
inuiitit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inuiitissa | inuiiteissa |
| elatiivi | inuiitista | inuiiteista |
| illatiivi | inuiittiin | inuiitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inuiitilla | inuiiteilla |
| ablatiivi | inuiitilta | inuiiteilta |
| allatiivi | inuiitille | inuiiteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inuiittina | inuiitteina |
| translatiivi | inuiitiksi | inuiiteiksi |
| abessiivi | inuiititta | inuiiteitta |
| instruktiivi | – | inuiitein |
| komitatiivi | – | inuiitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | inuiiti- | |
| vahva vartalo | inuiitti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
inuktitutin ᐃᓄᐃᑦ / inuit 'ihmiset', joka on monikko sanasta ᐃᓄᒃ / inuk 'ihminen'[1][2]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- inuiitti Kielitoimiston sanakirjassa