isomeeri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
isomeeri (5)
- (kemia) yhdiste, joka on jonkin toisen yhdisteen kanssa isomeerinen
- (fysiikka) atomiydin, jolla on toisen ytimen kanssa sama massa- ja atomiluku, mutta erilaiset radioaktiiviset ominaisuudet
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | isomeeri | isomeerit |
| genetiivi | isomeerin | isomeerien, (isomeerein) |
| partitiivi | isomeeria, isomeeriä | isomeereja, isomeerejä |
| akkusatiivi | isomeeri; isomeerin | isomeerit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isomeerissa, isomeerissä | isomeereissa, isomeereissä |
| elatiivi | isomeerista, isomeeristä | isomeereista, isomeereistä |
| illatiivi | isomeeriin | isomeereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isomeerilla, isomeerillä | isomeereilla, isomeereillä |
| ablatiivi | isomeerilta, isomeeriltä | isomeereilta, isomeereiltä |
| allatiivi | isomeerille | isomeereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isomeerina, isomeerinä | isomeereina, isomeereinä |
| translatiivi | isomeeriksi | isomeereiksi |
| abessiivi | isomeeritta, isomeerittä | isomeereitta, isomeereittä |
| instruktiivi | – | isomeerein |
| komitatiivi | – | isomeereine- + omistusliite |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Alakäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- isomeeri Kielitoimiston sanakirjassa