Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

itseriittoisuus (40)

  1. se, että on itseriittoinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi itseriittoisuus itseriittoisuudet
genetiivi itseriittoisuuden itseriittoisuuksien
partitiivi itseriittoisuutta itseriittoisuuksia
akkusatiivi itseriittoisuus;
itseriittoisuuden
itseriittoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi itseriittoisuudessa itseriittoisuuksissa
elatiivi itseriittoisuudesta itseriittoisuuksista
illatiivi itseriittoisuuteen itseriittoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi itseriittoisuudella itseriittoisuuksilla
ablatiivi itseriittoisuudelta itseriittoisuuksilta
allatiivi itseriittoisuudelle itseriittoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi itseriittoisuutena itseriittoisuuksina
translatiivi itseriittoisuudeksi itseriittoisuuksiksi
abessiivi itseriittoisuudetta itseriittoisuuksitta
instruktiivi itseriittoisuuksin
komitatiivi itseriittoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo itseriittoisuude-
vahva vartalo itseriittoisuute-
konsonantti-
vartalo
itseriittoisuut-

Etymologia muokkaa

sanan itseriittoinen vartalosta itseriittois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa