järkeistänyt
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
järkeistänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä järkeistää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | järkeistänyt | järkeistäneet |
| genetiivi | järkeistäneen | järkeistäneiden järkeistäneitten |
| partitiivi | järkeistänyttä | järkeistäneitä |
| akkusatiivi | järkeistänyt; järkeistäneen | järkeistäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | järkeistäneessä | järkeistäneissä |
| elatiivi | järkeistäneestä | järkeistäneistä |
| illatiivi | järkeistäneeseen | järkeistäneisiin järkeistäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | järkeistäneellä | järkeistäneillä |
| ablatiivi | järkeistäneeltä | järkeistäneiltä |
| allatiivi | järkeistäneelle | järkeistäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | järkeistäneenä | järkeistäneinä |
| translatiivi | järkeistäneeksi | järkeistäneiksi |
| abessiivi | järkeistäneettä | järkeistäneittä |
| instruktiivi | – | järkeistänein |
| komitatiivi | – | järkeistäneine |