Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jäyhyys (40)

  1. se, että on jäyhä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjæy̯hyːs/
  • tavutus: jäy‧hyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäyhyys jäyhyydet
genetiivi jäyhyyden jäyhyyksien
partitiivi jäyhyyttä jäyhyyksiä
akkusatiivi jäyhyys;
jäyhyyden
jäyhyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi jäyhyydessä jäyhyyksissä
elatiivi jäyhyydestä jäyhyyksistä
illatiivi jäyhyyteen jäyhyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäyhyydellä jäyhyyksillä
ablatiivi jäyhyydeltä jäyhyyksiltä
allatiivi jäyhyydelle jäyhyyksille
muut sijamuodot
essiivi jäyhyytenä jäyhyyksinä
translatiivi jäyhyydeksi jäyhyyksiksi
abessiivi jäyhyydettä jäyhyyksittä
instruktiivi jäyhyyksin
komitatiivi jäyhyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jäyhyyde-
vahva vartalo jäyhyyte-
konsonantti-
vartalo
jäyhyyt-

Etymologia muokkaa

sanan jäyhä vartalosta jäyh- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa