Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jalanjälki (7-L)

  1. jälki, jonka jonkin eläimen, olion tai ihmisen jalka on jättänyt
    Näin eilen pihallani jalanjälkiä.
  2. jokin jälki, merkki, menettelytapa, aikaansaannos tms. jossakin, jonka joku ihminen on jättänyt
    hiilijalanjälki
    seurata jotakutan sen jalanjäljissä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: ['jɑ̝.lɑ̝n.ˌjæl.ki]

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalanjälki jalanjäljet
genetiivi jalanjäljen jalanjälkien
(jalanjälkein)
partitiivi jalanjälkeä jalanjälkiä
akkusatiivi jalanjälki;
jalanjäljen
jalanjäljet
sisäpaikallissijat
inessiivi jalanjäljessä jalanjäljissä
elatiivi jalanjäljestä jalanjäljistä
illatiivi jalanjälkeen jalanjälkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jalanjäljellä jalanjäljillä
ablatiivi jalanjäljeltä jalanjäljiltä
allatiivi jalanjäljelle jalanjäljille
muut sijamuodot
essiivi jalanjälkenä jalanjälkinä
translatiivi jalanjäljeksi jalanjäljiksi
abessiivi jalanjäljettä jalanjäljittä
instruktiivi jalanjäljin
komitatiivi jalanjälkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jalanjälje-
vahva vartalo jalanjälke-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hiilijalanjälki, verojalanjälki, vesijalanjälki

Aiheesta muualla muokkaa

Karjala muokkaa

Substantiivi muokkaa

jalanjälki

  1. jalanjälki

Aiheesta muualla muokkaa