Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jalostus (39)

  1. (biologia) elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti
  2. (taloustiede) raaka-aineiden saattamista käyttökelpoiseen muotoon

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjɑlost̪us/
  • tavutus: ja‧los‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalostus jalostukset
genetiivi jalostuksen jalostusten
jalostuksien
partitiivi jalostusta jalostuksia
akkusatiivi jalostus;
jalostuksen
jalostukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jalostuksessa jalostuksissa
elatiivi jalostuksesta jalostuksista
illatiivi jalostukseen jalostuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jalostuksella jalostuksilla
ablatiivi jalostukselta jalostuksilta
allatiivi jalostukselle jalostuksille
muut sijamuodot
essiivi jalostuksena jalostuksina
translatiivi jalostukseksi jalostuksiksi
abessiivi jalostuksetta jalostuksitta
instruktiivi jalostuksin
komitatiivi jalostuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jalostukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jalostus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä jalostaa (jalost- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hevosjalostus, jalostusarvo, jalostusaste, jalostuslaitos, jalostussikala, jalostustehdas, jalostustoiminta, jalostustuote, jalostusvaha, jatkojalostus, kalanjalostus, karjanjalostus, kasvinjalostus, kivenjalostus, kotieläinjalostus, metallinjalostus, metsänjalostus, puunjalostus, risteytysjalostus, rodunjalostus, sianjalostus, tuotantojalostus

Aiheesta muualla muokkaa