Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jokellus (39)

  1. se, että jokeltaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jokellus jokellukset
genetiivi jokelluksen jokellusten
jokelluksien
partitiivi jokellusta jokelluksia
akkusatiivi jokellus;
jokelluksen
jokellukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jokelluksessa jokelluksissa
elatiivi jokelluksesta jokelluksista
illatiivi jokellukseen jokelluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jokelluksella jokelluksilla
ablatiivi jokellukselta jokelluksilta
allatiivi jokellukselle jokelluksille
muut sijamuodot
essiivi jokelluksena jokelluksina
translatiivi jokellukseksi jokelluksiksi
abessiivi jokelluksetta jokelluksitta
instruktiivi jokelluksin
komitatiivi jokelluksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jokellukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jokellus-

Etymologia muokkaa

jokeltaa (heikko vartalo jokella-) + -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa