Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jumalointi (5-J)

  1. jumaloiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjumɑˌloi̯nt̪i/
  • tavutus: ju‧ma‧loin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumalointi jumaloinnit
genetiivi jumaloinnin jumalointien
(jumalointein)
partitiivi jumalointia jumalointeja
akkusatiivi jumalointi;
jumaloinnin
jumaloinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi jumaloinnissa jumaloinneissa
elatiivi jumaloinnista jumaloinneista
illatiivi jumalointiin jumalointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumaloinnilla jumaloinneilla
ablatiivi jumaloinnilta jumaloinneilta
allatiivi jumaloinnille jumaloinneille
muut sijamuodot
essiivi jumalointina jumalointeina
translatiivi jumaloinniksi jumaloinneiksi
abessiivi jumaloinnitta jumaloinneitta
instruktiivi jumaloinnein
komitatiivi jumalointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jumaloinni-
vahva vartalo jumalointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa