Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

juopumus (39)

  1. humalatila, alkoholin juomisen seurauksena tullut myrkytystila

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjuo̯pumus/
  • tavutus: juo‧pu‧mus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juopumus juopumukset
genetiivi juopumuksen juopumusten
juopumuksien
partitiivi juopumusta juopumuksia
akkusatiivi juopumus;
juopumuksen
juopumukset
sisäpaikallissijat
inessiivi juopumuksessa juopumuksissa
elatiivi juopumuksesta juopumuksista
illatiivi juopumukseen juopumuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi juopumuksella juopumuksilla
ablatiivi juopumukselta juopumuksilta
allatiivi juopumukselle juopumuksille
muut sijamuodot
essiivi juopumuksena juopumuksina
translatiivi juopumukseksi juopumuksiksi
abessiivi juopumuksetta juopumuksitta
instruktiivi juopumuksin
komitatiivi juopumuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juopumukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
juopumus-

Etymologia muokkaa

juopua + -mus

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

juopumuspidätys, juopumussakko, liikennejuopumus, raideliikennejuopumus, vesiliikennejuopumus

Aiheesta muualla muokkaa