Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

juoste (48)

  1. hermorata
  2. DNA/RNA-juoste toinen pitkittäisitä DNA:n ja RNA:n ketjuista, joiden emäkset muodostavat emäspareja niiden liittyessä yhteen
    Varsinaisessa dna:n kahdentumisessa dna-kaksoiskierre avautuu ja juosteet irtoavat toisistaan ikään kuin vetoketjua avatessa. Kummankin juosteen viereen rakentuu komplementaarinen uusi juoste nukleotideista, dna:n rakennuspalikoista.[1]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjuo̯st̪eˣ/
  • tavutus: juos‧te

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juoste juosteet
genetiivi juosteen juosteiden
juosteitten
partitiivi juostetta juosteita
akkusatiivi juoste;
juosteen
juosteet
sisäpaikallissijat
inessiivi juosteessa juosteissa
elatiivi juosteesta juosteista
illatiivi juosteeseen juosteisiin
juosteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi juosteella juosteilla
ablatiivi juosteelta juosteilta
allatiivi juosteelle juosteille
muut sijamuodot
essiivi juosteena juosteina
translatiivi juosteeksi juosteiksi
abessiivi juosteetta juosteitta
instruktiivi juostein
komitatiivi juosteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo juostee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
juostet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • juoste Kielitoimiston sanakirjassa