Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jylhyys (40)

  1. se, että on jylhä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjylhyːs/
  • tavutus: jyl‧hyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jylhyys jylhyydet
genetiivi jylhyyden jylhyyksien
partitiivi jylhyyttä jylhyyksiä
akkusatiivi jylhyys;
jylhyyden
jylhyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi jylhyydessä jylhyyksissä
elatiivi jylhyydestä jylhyyksistä
illatiivi jylhyyteen jylhyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jylhyydellä jylhyyksillä
ablatiivi jylhyydeltä jylhyyksiltä
allatiivi jylhyydelle jylhyyksille
muut sijamuodot
essiivi jylhyytenä jylhyyksinä
translatiivi jylhyydeksi jylhyyksiksi
abessiivi jylhyydettä jylhyyksittä
instruktiivi jylhyyksin
komitatiivi jylhyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jylhyyde-
vahva vartalo jylhyyte-
konsonantti-
vartalo
jylhyyt-

Etymologia muokkaa

sanan jylhä vartalosta jylh- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • jylhyys Kielitoimiston sanakirjassa