Wikipedia
Katso artikkeli Kääpiö Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Tyypillinen fantasia­kirjallisuuden kääpiö [2]

Substantiivi muokkaa

kääpiö (3)

  1. (lääketiede, halventava) lyhytkasvuinen henkilö; muita suhteellisesti huomattavasti lyhyempi henkilö
  2. (mytologia) skandinaavisen ja germaanisen kansanperinteen ihmistä pienempiä olentoja; nykyisin fantasiakirjallisuuden olentoja, joita kuvataan lyhyiksi, parrakkaiksi ja taitaviksi metallien ja (esiteollisen) tekniikan parissa
  3. (tähtitiede) kääpiötähti
    punainen kääpiö
  4. (kuvaannollisesti) jokin muita suhteellisesti huomattavasti pienempi asia; mitätön tai vähäpätöinen asia
    hengen jättiläiset ja kääpiöt
    älykääpiö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkæːpiø/
  • tavutus: kää‧pi‧ö

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kääpiö kääpiöt
genetiivi kääpiön kääpiöiden
kääpiöitten
partitiivi kääpiötä kääpiöitä
akkusatiivi kääpiö;
kääpiön
kääpiöt
sisäpaikallissijat
inessiivi kääpiössä kääpiöissä
elatiivi kääpiöstä kääpiöistä
illatiivi kääpiöön kääpiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kääpiöllä kääpiöillä
ablatiivi kääpiöltä kääpiöiltä
allatiivi kääpiölle kääpiöille
muut sijamuodot
essiivi kääpiönä kääpiöinä
translatiivi kääpiöksi kääpiöiksi
abessiivi kääpiöttä kääpiöittä
instruktiivi kääpiöin
komitatiivi kääpiöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kääpiö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset muokkaa

  • Sanaa pidetään lyhytkasvuisen henkilön merkityksessä nykyään syrjivänä ja halventavana.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kääpiökana, kääpiökansa, kääpiökasvu, kääpiökoira, kääpiökäynti, kääpiöohrakärpänen, kääpiöpalmu, kääpiöpinseri, kääpiöplaneetta, kääpiöpuu, kääpiöpäästäinen, kääpiösarja, kääpiötähti, kääpiövaltio, kääpiövillakoira, älykääpiö

Vastakohta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa