Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kännäävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kännätä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kännäävä kännäävät
genetiivi kännäävän kännäävien
(kännääväin)
partitiivi kännäävää kännääviä
akkusatiivi kännäävä; kännäävän kännäävät
sisäpaikallissijat
inessiivi kännäävässä kännäävissä
elatiivi kännäävästä kännäävistä
illatiivi kännäävään kännääviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kännäävällä kännäävillä
ablatiivi kännäävältä kännääviltä
allatiivi kännäävälle kännääville
muut sijamuodot
essiivi kännäävänä kännäävinä
translatiivi kännääväksi kännääviksi
abessiivi kännäävättä kännäävittä
instruktiivi kännäävin
komitatiivi kännäävine