kaivava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kaivava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaivaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaivava | kaivavat |
| genetiivi | kaivavan | kaivavien (kaivavain) |
| partitiivi | kaivavaa | kaivavia |
| akkusatiivi | kaivava; kaivavan | kaivavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaivavassa | kaivavissa |
| elatiivi | kaivavasta | kaivavista |
| illatiivi | kaivavaan | kaivaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaivavalla | kaivavilla |
| ablatiivi | kaivavalta | kaivavilta |
| allatiivi | kaivavalle | kaivaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaivavana | kaivavina |
| translatiivi | kaivavaksi | kaivaviksi |
| abessiivi | kaivavatta | kaivavitta |
| instruktiivi | – | kaivavin |
| komitatiivi | – | kaivavine |