Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kanavointi (5-J)[1]

  1. kanavien ja muiden vesiväylien rakennus ja veden johtaminen niitä pitkin
  2. johdatus toiseen paikkaa tai kohteeseen
  3. (tekniikka) tietty keino varata kanava siinä lähetettävää signaalia varten; sen käyttö
  4. (lääketiede) kudoksiin vuotaneen veren ja muiden nesteiden poispäästäminen laskuputken kautta, dreenaus
  5. tuontierän kuljetus tullin valvonnassa rajatarkastusasemalta määränpäälaitokseen eläinperäisiä tuotteita kuljetettaessa (asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista, 1370/2004)
  6. kommunikointi yliluonnollisen kanssa meedion tms. avulla

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑnɑˌʋoi̯nt̪i/
  • tavutus: ka‧na‧voin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kanavointi kanavoinnit
genetiivi kanavoinnin kanavointien
(kanavointein)
partitiivi kanavointia kanavointeja
akkusatiivi kanavointi;
kanavoinnin
kanavoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi kanavoinnissa kanavoinneissa
elatiivi kanavoinnista kanavoinneista
illatiivi kanavointiin kanavointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kanavoinnilla kanavoinneilla
ablatiivi kanavoinnilta kanavoinneilta
allatiivi kanavoinnille kanavoinneille
muut sijamuodot
essiivi kanavointina kanavointeina
translatiivi kanavoinniksi kanavoinneiksi
abessiivi kanavoinnitta kanavoinneitta
instruktiivi kanavoinnein
komitatiivi kanavointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kanavoinni-
vahva vartalo kanavointi-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J