Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kapusta (13)[1]

Katso artikkeli Kapusta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. puinen kauha, puukauha

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑpust̪ɑ/
  • tavutus: ka‧pus‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kapusta kapustat
genetiivi kapustan kapustoiden
kapustoitten
kapustojen
(kapustain)
partitiivi kapustaa kapustoita
kapustoja
akkusatiivi kapusta;
kapustan
kapustat
sisäpaikallissijat
inessiivi kapustassa kapustoissa
elatiivi kapustasta kapustoista
illatiivi kapustaan kapustoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapustalla kapustoilla
ablatiivi kapustalta kapustoilta
allatiivi kapustalle kapustoille
muut sijamuodot
essiivi kapustana kapustoina
translatiivi kapustaksi kapustoiksi
abessiivi kapustatta kapustoitta
instruktiivi kapustoin
komitatiivi kapustoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kapusta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< venäjä[2]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kapusta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

kapusta

  1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta kapu

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

kapusta f.

  1. kaali

Slovakki muokkaa

Substantiivi muokkaa

kapusta f.

  1. kaali

Tšekki muokkaa

Substantiivi muokkaa

kapusta f.

  1. lehtikaali

Taivutus muokkaa

sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kapusta kapusty
genetiivi kapusty kapust
datiivi kapustě kapustám
akkusatiivi kapustu kapusty
vokatiivi kapusto kapusty
lokatiivi kapustě kapustách
instrumentaali kapustou kapustami

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 13
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.