Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karkeistus (39)

  1. karkeistaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrkei̯st̪us/
  • tavutus: kar‧keis‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karkeistus karkeistukset
genetiivi karkeistuksen karkeistusten
karkeistuksien
partitiivi karkeistusta karkeistuksia
akkusatiivi karkeistus;
karkeistuksen
karkeistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi karkeistuksessa karkeistuksissa
elatiivi karkeistuksesta karkeistuksista
illatiivi karkeistukseen karkeistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karkeistuksella karkeistuksilla
ablatiivi karkeistukselta karkeistuksilta
allatiivi karkeistukselle karkeistuksille
muut sijamuodot
essiivi karkeistuksena karkeistuksina
translatiivi karkeistukseksi karkeistuksiksi
abessiivi karkeistuksetta karkeistuksitta
instruktiivi karkeistuksin
komitatiivi karkeistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karkeistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
karkeistus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä karkeistaa (karkeist- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa