Wikipedia
Katso artikkeli Kateus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kateus (40)[1]

  1. se, että on kateellinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪eus/ tai /ˈkɑt̪eu̯s/
  • tavutus: ka‧te‧us / ka‧teus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kateus kateudet
genetiivi kateuden kateuksien
partitiivi kateutta kateuksia
akkusatiivi kateus;
kateuden
kateudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kateudessa kateuksissa
elatiivi kateudesta kateuksista
illatiivi kateuteen kateuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kateudella kateuksilla
ablatiivi kateudelta kateuksilta
allatiivi kateudelle kateuksille
muut sijamuodot
essiivi kateutena kateuksina
translatiivi kateudeksi kateuksiksi
abessiivi kateudetta kateuksitta
instruktiivi kateuksin
komitatiivi kateuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kateude-
vahva vartalo kateute-
konsonantti-
vartalo
kateut-

Etymologia muokkaa

sanan kade vartalosta kate- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ammattikateus, naapurikateus, peniskateus, sisarkateus, sisaruskateus

Aiheesta muualla muokkaa

  • kateus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40