Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

katonharja (9)

  1. harjakaton kohta kohta, vaakasuora, joka jakaa kaksi kattoaluetta; katon harja
    Torni risteineen nostetaan takaisin paikoilleen kirkon katonharjalle näillä näkymin perjantai-iltana. (yle.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪onˌhɑrjɑ/
  • tavutus: ka‧ton‧har‧ja

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katonharja katonharjat
genetiivi katonharjan katonharjojen
(katonharjain)
partitiivi katonharjaa katonharjoja
akkusatiivi katonharja;
katonharjan
katonharjat
sisäpaikallissijat
inessiivi katonharjassa katonharjoissa
elatiivi katonharjasta katonharjoista
illatiivi katonharjaan katonharjoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katonharjalla katonharjoilla
ablatiivi katonharjalta katonharjoilta
allatiivi katonharjalle katonharjoille
muut sijamuodot
essiivi katonharjana katonharjoina
translatiivi katonharjaksi katonharjoiksi
abessiivi katonharjatta katonharjoitta
instruktiivi katonharjoin
komitatiivi katonharjoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo katonharja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Rinnakkaiset kirjoitusasut muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Kveeni muokkaa

Substantiivi muokkaa

katonharja

  1. katonharja

Meänkieli muokkaa

Substantiivi muokkaa

katonharja

  1. katonharja

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. katonselkä (viitattu 3.4.2020).