Suomi muokkaa

Interjektio muokkaa

kauhistus

  1. kauhistumista ilmaisevaa huudahdus
    Voi, kauhistus sentään!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑu̯hist̪us/
  • tavutus: kau‧his‧tus

Substantiivi muokkaa

kauhistus (39)[1]

  1. ahdistuksen ja pelon tuntemus
  2. pelottava tai hyvin vastenmielinen asia

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kauhistus kauhistukset
genetiivi kauhistuksen kauhistusten
kauhistuksien
partitiivi kauhistusta kauhistuksia
akkusatiivi kauhistus;
kauhistuksen
kauhistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kauhistuksessa kauhistuksissa
elatiivi kauhistuksesta kauhistuksista
illatiivi kauhistukseen kauhistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kauhistuksella kauhistuksilla
ablatiivi kauhistukselta kauhistuksilta
allatiivi kauhistukselle kauhistuksille
muut sijamuodot
essiivi kauhistuksena kauhistuksina
translatiivi kauhistukseksi kauhistuksiksi
abessiivi kauhistuksetta kauhistuksitta
instruktiivi kauhistuksin
komitatiivi kauhistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kauhistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kauhistus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39