Wikipedia
Katso artikkeli Kavio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Kirahvin kavio

Substantiivi muokkaa

kavio (3)

  1. kavioeläinten varpaan kärkeä tupen tavoin ympäröivä paksuseinäinen sarveiskynsi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑ.ʋi.o/
  • tavutus: ka‧vi‧o

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kavio kaviot
genetiivi kavion kavioiden
kavioitten
partitiivi kaviota kavioita
akkusatiivi kavio;
kavion
kaviot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaviossa kavioissa
elatiivi kaviosta kavioista
illatiivi kavioon kavioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaviolla kavioilla
ablatiivi kaviolta kavioilta
allatiivi kaviolle kavioille
muut sijamuodot
essiivi kaviona kavioina
translatiivi kavioksi kavioiksi
abessiivi kaviotta kavioitta
instruktiivi kavioin
komitatiivi kavioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kavio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kavioeläimet, kavioeläin, kaviojalka, kaviokitti, kaviokoukku, kaviokuume, kaviokynsi, kavionjälki, kavioura, martokavio, pukinkavio

Aiheesta muualla muokkaa

  • kavio Kielitoimiston sanakirjassa