kehunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kehua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehunut kehuneet
genetiivi kehuneen kehuneiden
kehuneitten
partitiivi kehunutta kehuneita
akkusatiivi kehunut; kehuneen kehuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kehuneessa kehuneissa
elatiivi kehuneesta kehuneista
illatiivi kehuneeseen kehuneisiin
kehuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehuneella kehuneilla
ablatiivi kehuneelta kehuneilta
allatiivi kehuneelle kehuneille
muut sijamuodot
essiivi kehuneena kehuneina
translatiivi kehuneeksi kehuneiksi
abessiivi kehuneetta kehuneitta
instruktiivi kehunein
komitatiivi kehuneine