keihästävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä keihästää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keihästävä keihästävät
genetiivi keihästävän keihästävien
(keihästäväin)
partitiivi keihästävää keihästäviä
akkusatiivi keihästävä; keihästävän keihästävät
sisäpaikallissijat
inessiivi keihästävässä keihästävissä
elatiivi keihästävästä keihästävistä
illatiivi keihästävään keihästäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi keihästävällä keihästävillä
ablatiivi keihästävältä keihästäviltä
allatiivi keihästävälle keihästäville
muut sijamuodot
essiivi keihästävänä keihästävinä
translatiivi keihästäväksi keihästäviksi
abessiivi keihästävättä keihästävittä
instruktiivi keihästävin
komitatiivi keihästävine