Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

keikkua (52-A) (taivutus[luo])

  1. heilua, heilahdella

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈkeikːuɑˣ]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: keik‧ku‧a

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • keikkua Kielitoimiston sanakirjassa