keksijä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- henkilö, joka tekee uusia keksintöjä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkeksijæ/
- tavutus: kek‧si‧jä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keksijä | keksijät |
genetiivi | keksijän | keksijöiden keksijöitten (keksijäin) |
partitiivi | keksijää | keksijöitä |
akkusatiivi | keksijä; keksijän |
keksijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keksijässä | keksijöissä |
elatiivi | keksijästä | keksijöistä |
illatiivi | keksijään | keksijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keksijällä | keksijöillä |
ablatiivi | keksijältä | keksijöiltä |
allatiivi | keksijälle | keksijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keksijänä | keksijöinä |
translatiivi | keksijäksi | keksijöiksi |
abessiivi | keksijättä | keksijöittä |
instruktiivi | – | keksijöin |
komitatiivi | – | keksijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keksijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
johdos sanasta keksiä (keksi- + -jä)
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka tekee uusia keksintöjä
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
keksijänero, keksijänoikeus, ruudinkeksijä
Aiheesta muualla muokkaa
- keksijä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12