kellertävä
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kellertävä (10) (komparatiivi kellertävämpi, superlatiivi kellertävin) (taivutus[luo])
- keltaiseen vivahtava, kellansävyinen, haalean keltainen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkelːerˌt̪æʋæ/
- tavutus: kel‧ler‧tä‧vä
Käännökset muokkaa
1. keltaiseen vivahtava, kellansävyinen, haalean keltainen
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kellertävä Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
kellertävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kellertää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kellertävä | kellertävät |
| genetiivi | kellertävän | kellertävien (kellertäväin) |
| partitiivi | kellertävää | kellertäviä |
| akkusatiivi | kellertävä; kellertävän | kellertävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellertävässä | kellertävissä |
| elatiivi | kellertävästä | kellertävistä |
| illatiivi | kellertävään | kellertäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellertävällä | kellertävillä |
| ablatiivi | kellertävältä | kellertäviltä |
| allatiivi | kellertävälle | kellertäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellertävänä | kellertävinä |
| translatiivi | kellertäväksi | kellertäviksi |
| abessiivi | kellertävättä | kellertävittä |
| instruktiivi | – | kellertävin |
| komitatiivi | – | kellertävine |