kerintä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkerint̪æ/
- tavutus: ke‧rin‧tä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerintä | kerinnät |
| genetiivi | kerinnän | kerintöjen (kerintäin) |
| partitiivi | kerintää | kerintöjä |
| akkusatiivi | kerintä; kerinnän |
kerinnät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerinnässä | kerinnöissä |
| elatiivi | kerinnästä | kerinnöistä |
| illatiivi | kerintään | kerintöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerinnällä | kerinnöillä |
| ablatiivi | kerinnältä | kerinnöiltä |
| allatiivi | kerinnälle | kerinnöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerintänä | kerintöinä |
| translatiivi | kerinnäksi | kerinnöiksi |
| abessiivi | kerinnättä | kerinnöittä |
| instruktiivi | – | kerinnöin |
| komitatiivi | – | kerintöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kerinnä- | |
| vahva vartalo | kerintä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. keriminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kerintä Kielitoimiston sanakirjassa