Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

keskari (6)[1]

  1. (puhekieltä) keskisormi
    Ope! Toi näytti mulle keskaria!
  2. (puhekieltä) keskiolut
    Mä voisin juoda vaikka yhden keskarin.
  3. (puhekieltä) Keski-Uusimaa
    Tämän päivän keskarissa oli juttu.
  4. (puhekieltä) keskiaasiankoira

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkeskɑri/
  • tavutus: kes‧ka‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keskari keskarit
genetiivi keskarin keskarien
keskareiden
keskareitten
partitiivi keskaria keskareita
keskareja
akkusatiivi keskari;
keskarin
keskarit
sisäpaikallissijat
inessiivi keskarissa keskareissa
elatiivi keskarista keskareista
illatiivi keskariin keskareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi keskarilla keskareilla
ablatiivi keskarilta keskareilta
allatiivi keskarille keskareille
muut sijamuodot
essiivi keskarina keskareina
translatiivi keskariksi keskareiksi
abessiivi keskaritta keskareitta
instruktiivi keskarein
komitatiivi keskareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keskari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • keskari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6