kiekuna
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkie̯kunɑ/
- tavutus: kie‧ku‧na
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiekuna | kiekunat |
genetiivi | kiekunan | kiekunoiden kiekunoitten (kiekunain) |
partitiivi | kiekunaa | kiekunoita |
akkusatiivi | kiekuna; kiekunan |
kiekunat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiekunassa | kiekunoissa |
elatiivi | kiekunasta | kiekunoista |
illatiivi | kiekunaan | kiekunoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiekunalla | kiekunoilla |
ablatiivi | kiekunalta | kiekunoilta |
allatiivi | kiekunalle | kiekunoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiekunana | kiekunoina |
translatiivi | kiekunaksi | kiekunoiksi |
abessiivi | kiekunatta | kiekunoitta |
instruktiivi | – | kiekunoin |
komitatiivi | – | kiekunoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiekuna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kiekuna Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
kiekuna
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kieku
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12