kinkku
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- sian reisi, lonkka- ja kinnernivelen välinen osa
- Kinkun luu poistetaan usein teurastuksen yhteydessä.
- Suuret kinkut leikataan takakoivesta, pienet etukoivesta.
- Söimme jouluna mummon paistamaa kinkkua.
- (slangia) tyttö tai nainen
- Kato mikä komee kinkku tuolla menee!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiŋkːu/, [ˈk̟iŋkːu]
- tavutus: kink‧ku
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kinkku | kinkut |
| genetiivi | kinkun | kinkkujen |
| partitiivi | kinkkua | kinkkuja |
| akkusatiivi | kinkku; kinkun |
kinkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kinkussa | kinkuissa |
| elatiivi | kinkusta | kinkuista |
| illatiivi | kinkkuun | kinkkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kinkulla | kinkuilla |
| ablatiivi | kinkulta | kinkuilta |
| allatiivi | kinkulle | kinkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kinkkuna | kinkkuina |
| translatiivi | kinkuksi | kinkuiksi |
| abessiivi | kinkutta | kinkuitta |
| instruktiivi | – | kinkuin |
| komitatiivi | – | kinkkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kinku- | |
| vahva vartalo | kinkku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kinkku
2. nainen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
joulukinkku, keittokinkku, kinkkufilee, kinkkukiusaus, kinkkuleike, kinkkumakkara, kinkkumunakas, kinkkupala, kinkkupizza, kinkkusalaatti, kinkkusämpylä, kinkkuviipale, kinkkuvoileipä, kinkunpala, lumikinkku, palvikinkku, parmankinkku, savukinkku
Aiheesta muualla muokkaa
- kinkku Kielitoimiston sanakirjassa