Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kip (5)

  1. Laosin rahayksikkö (tunnus LAK, symboli )

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kip kipit
genetiivi kipin kipien
(kipein)
partitiivi kipiä kipejä
akkusatiivi kip;
kipin
kipit
sisäpaikallissijat
inessiivi kipissä kipeissä
elatiivi kipistä kipeistä
illatiivi kipiin kipeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kipillä kipeillä
ablatiivi kipiltä kipeiltä
allatiivi kipille kipeille
muut sijamuodot
essiivi kipinä kipeinä
translatiivi kipiksi kipeiksi
abessiivi kipittä kipeittä
instruktiivi kipein
komitatiivi kipeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kipi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

kip

  1. (brittienglantia, arkikieltä) uni, (etenkin) nokoset, nokkaunet
  2. (Skotlannissa) sänky

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. kips
part. prees. kipping
imp. & part. perf. kipped

kip

  1. (brittienglantia, arkikieltä) nukkua, ottaa nokoset

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

kip f. (monikko kippen)

  1. kana

Liittyvät sanat muokkaa