kitiini
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- polysakkaridi, jota esiintyy mm. sienten soluseinissä, hyönteisten tukirangoissa ja äyriäisten kuorissa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkit̪iːni/
- tavutus: ki‧tii‧ni
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kitiini | kitiinit |
genetiivi | kitiinin | kitiinien kitiineiden kitiineitten |
partitiivi | kitiiniä | kitiineitä kitiinejä |
akkusatiivi | kitiini; kitiinin |
kitiinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kitiinissä | kitiineissä |
elatiivi | kitiinistä | kitiineistä |
illatiivi | kitiiniin | kitiineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kitiinillä | kitiineillä |
ablatiivi | kitiiniltä | kitiineiltä |
allatiivi | kitiinille | kitiineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kitiininä | kitiineinä |
translatiivi | kitiiniksi | kitiineiksi |
abessiivi | kitiinittä | kitiineittä |
instruktiivi | – | kitiinein |
komitatiivi | – | kitiineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kitiini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
ranskan chitine, sanan kehitti Auguste Odier vuonna 1821 << latinan chitōn, "nilviäinen"
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6