Suomi muokkaa

 
perinteinen puukiulu

Substantiivi muokkaa

kiulu (1)[1]

  1. yksikorvainen sankomainen puu- tai metalliastia nesteitä varten

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiu̯lu/
  • tavutus: kiu‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiulu kiulut
genetiivi kiulun kiulujen
partitiivi kiulua kiuluja
akkusatiivi kiulu;
kiulun
kiulut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiulussa kiuluissa
elatiivi kiulusta kiuluista
illatiivi kiuluun kiuluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiululla kiuluilla
ablatiivi kiululta kiuluilta
allatiivi kiululle kiuluille
muut sijamuodot
essiivi kiuluna kiuluina
translatiivi kiuluksi kiuluiksi
abessiivi kiulutta kiuluitta
instruktiivi kiuluin
komitatiivi kiuluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiulu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kuparikiulu, lypsinkiulu, löylykiulu, puukiulu, vasikankiulu, vesikiulu

Anagrammit muokkaa

kuilu, liuku, luiku, ukuli

Aiheesta muualla muokkaa

  • kiulu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1