klosetti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkloset̪ːi/
- tavutus: klo‧set‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | klosetti | klosetit |
| genetiivi | klosetin | klosettien (klosettein) |
| partitiivi | klosettia | klosetteja |
| akkusatiivi | klosetti; klosetin |
klosetit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | klosetissa | kloseteissa |
| elatiivi | klosetista | kloseteista |
| illatiivi | klosettiin | klosetteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | klosetilla | kloseteilla |
| ablatiivi | klosetilta | kloseteilta |
| allatiivi | klosetille | kloseteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | klosettina | klosetteina |
| translatiivi | klosetiksi | kloseteiksi |
| abessiivi | klosetitta | kloseteitta |
| instruktiivi | – | klosetein |
| komitatiivi | – | klosetteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kloseti- | |
| vahva vartalo | klosetti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
< ruotsi < ranska[2]
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- klosetti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.