koketti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkoket̪ːi/
- tavutus: ko‧ket‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koketti | koketit |
| genetiivi | koketin | kokettien (kokettein) |
| partitiivi | kokettia | koketteja |
| akkusatiivi | koketti; koketin |
koketit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koketissa | koketeissa |
| elatiivi | koketista | koketeista |
| illatiivi | kokettiin | koketteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koketilla | koketeilla |
| ablatiivi | koketilta | koketeilta |
| allatiivi | koketille | koketeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kokettina | koketteina |
| translatiivi | koketiksi | koketeiksi |
| abessiivi | koketitta | koketeitta |
| instruktiivi | – | koketein |
| komitatiivi | – | koketteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | koketi- | |
| vahva vartalo | koketti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- koketti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C