kranaatti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- käsin heitettävä sirpaloituvakuorinen ase, käsikranaatti
- räjähdysainetta sisältävä tykin ammus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈkrɑ̝nɑ̝ːt̪ːi]
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kranaatti | kranaatit |
| genetiivi | kranaatin | kranaattien (kranaattein) |
| partitiivi | kranaattia | kranaatteja |
| akkusatiivi | kranaatti; kranaatin |
kranaatit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kranaatissa | kranaateissa |
| elatiivi | kranaatista | kranaateista |
| illatiivi | kranaattiin | kranaatteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kranaatilla | kranaateilla |
| ablatiivi | kranaatilta | kranaateilta |
| allatiivi | kranaatille | kranaateille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kranaattina | kranaatteina |
| translatiivi | kranaatiksi | kranaateiksi |
| abessiivi | kranaatitta | kranaateitta |
| instruktiivi | – | kranaatein |
| komitatiivi | – | kranaatteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kranaati- | |
| vahva vartalo | kranaatti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta granat (josta myös sana granaatti) << italian sanasta granata[1]
Käännökset muokkaa
1. käsin heitettävä sirpaloituvakuorinen ase, käsikranaatti
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (puhekieltä) kranu
Yhdyssanat ja sanaliitot muokkaa
kiväärikranaatti, kranaatinheitin, kranaatinheitintuli, kranaatinsirpale, kranaattikuoppa, kranaattituli, käsikranaatti, miinakranaatti, munakäsikranaatti, ontelokranaatti, painekranaatti, panssarikranaatti, savukranaatti, sirpalekranaatti, varsikäsikranaatti
Aiheesta muualla muokkaa
- kranaatti Kielitoimiston sanakirjassa