kuiskaus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- hiljaisella äänellä sanottu viesti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkui̯skɑus/ tai /ˈkui̯skɑu̯s/
- tavutus: kuis‧ka‧us / kuis‧kaus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuiskaus | kuiskaukset |
genetiivi | kuiskauksen | kuiskausten kuiskauksien |
partitiivi | kuiskausta | kuiskauksia |
akkusatiivi | kuiskaus; kuiskauksen |
kuiskaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuiskauksessa | kuiskauksissa |
elatiivi | kuiskauksesta | kuiskauksista |
illatiivi | kuiskaukseen | kuiskauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuiskauksella | kuiskauksilla |
ablatiivi | kuiskaukselta | kuiskauksilta |
allatiivi | kuiskaukselle | kuiskauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuiskauksena | kuiskauksina |
translatiivi | kuiskaukseksi | kuiskauksiksi |
abessiivi | kuiskauksetta | kuiskauksitta |
instruktiivi | – | kuiskauksin |
komitatiivi | – | kuiskauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuiskaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuiskaus- |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kuiskaus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39