Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuiskaus (39)[1]

  1. hiljaisella äänellä sanottu viesti

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkui̯skɑus/ tai /ˈkui̯skɑu̯s/
  • tavutus: kuis‧ka‧us / kuis‧kaus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuiskaus kuiskaukset
genetiivi kuiskauksen kuiskausten
kuiskauksien
partitiivi kuiskausta kuiskauksia
akkusatiivi kuiskaus;
kuiskauksen
kuiskaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuiskauksessa kuiskauksissa
elatiivi kuiskauksesta kuiskauksista
illatiivi kuiskaukseen kuiskauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuiskauksella kuiskauksilla
ablatiivi kuiskaukselta kuiskauksilta
allatiivi kuiskaukselle kuiskauksille
muut sijamuodot
essiivi kuiskauksena kuiskauksina
translatiivi kuiskaukseksi kuiskauksiksi
abessiivi kuiskauksetta kuiskauksitta
instruktiivi kuiskauksin
komitatiivi kuiskauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuiskaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuiskaus-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39