kuntoilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kuntoilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkunt̪oi̯lu/
- tavutus: kun‧toi‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuntoilu | kuntoilut |
| genetiivi | kuntoilun | kuntoilujen kuntoiluiden kuntoiluitten |
| partitiivi | kuntoilua | kuntoiluita kuntoiluja |
| akkusatiivi | kuntoilu; kuntoilun |
kuntoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuntoilussa | kuntoiluissa |
| elatiivi | kuntoilusta | kuntoiluista |
| illatiivi | kuntoiluun | kuntoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuntoilulla | kuntoiluilla |
| ablatiivi | kuntoilulta | kuntoiluilta |
| allatiivi | kuntoilulle | kuntoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuntoiluna | kuntoiluina |
| translatiivi | kuntoiluksi | kuntoiluiksi |
| abessiivi | kuntoilutta | kuntoiluitta |
| instruktiivi | – | kuntoiluin |
| komitatiivi | – | kuntoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuntoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kuntoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kuntoilu Kielitoimiston sanakirjassa