Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuolettavuus (40)

  1. se, että on kuolettava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkuo̯let̪ˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: kuo‧let‧ta‧vuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuolettavuus kuolettavuudet
genetiivi kuolettavuuden kuolettavuuksien
partitiivi kuolettavuutta kuolettavuuksia
akkusatiivi kuolettavuus;
kuolettavuuden
kuolettavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuolettavuudessa kuolettavuuksissa
elatiivi kuolettavuudesta kuolettavuuksista
illatiivi kuolettavuuteen kuolettavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuolettavuudella kuolettavuuksilla
ablatiivi kuolettavuudelta kuolettavuuksilta
allatiivi kuolettavuudelle kuolettavuuksille
muut sijamuodot
essiivi kuolettavuutena kuolettavuuksina
translatiivi kuolettavuudeksi kuolettavuuksiksi
abessiivi kuolettavuudetta kuolettavuuksitta
instruktiivi kuolettavuuksin
komitatiivi kuolettavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuolettavuude-
vahva vartalo kuolettavuute-
konsonantti-
vartalo
kuolettavuut-

Etymologia muokkaa

sanan kuolettava vartalosta kuolettav- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa