kuunnelma
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- näytelmästä kehittynyt pelkästä äänestä koostuva taidemuoto, jossa näyttelijöiden esittämällä vuoropuhelulla kerrotaan jokin tarina radiossa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuːnːelmɑ/
- tavutus: kuun‧nel‧ma
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuunnelma | kuunnelmat |
| genetiivi | kuunnelman | kuunnelmien (kuunnelmain) |
| partitiivi | kuunnelmaa | kuunnelmia |
| akkusatiivi | kuunnelma; kuunnelman |
kuunnelmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuunnelmassa | kuunnelmissa |
| elatiivi | kuunnelmasta | kuunnelmista |
| illatiivi | kuunnelmaan | kuunnelmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuunnelmalla | kuunnelmilla |
| ablatiivi | kuunnelmalta | kuunnelmilta |
| allatiivi | kuunnelmalle | kuunnelmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuunnelmana | kuunnelmina |
| translatiivi | kuunnelmaksi | kuunnelmiksi |
| abessiivi | kuunnelmatta | kuunnelmitta |
| instruktiivi | – | kuunnelmin |
| komitatiivi | – | kuunnelmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuunnelma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. näytelmästä kehittynyt pelkästä äänestä koostuva taidemuoto, jossa näyttelijöiden esittämällä vuoropuhelulla kerrotaan jokin tarina radiossa
|
Lainaukset muokkaa
1928. ”—der”. Kuunnelma ja äänikkö[2]
Niinkauan kuin emme näe radiomme avulla ohjelman suorittajia, niin emmekö voisi käyttää kuulokappalten ja radionäytelmien sijasta sanaa: kuunnelma. Kun on näkemisestä kysymys, sopii näytelmät ja kuvaelmat sekä »näkemiin», mutta kun on kysymyksessä pelkkä kuuleminen, niin kuvaelmat ja näytelmät muuttuvat »kuunnelmiksi» ja »näkemiin» muuttuu (on muuttunut) »kuulemiin».
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
pienoiskuunnelma, radiokuunnelma
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ ”—der”. Kuunnelma ja äänikkö Helsingin Sanomat, 30.1.1928, nro 29, s. 6