kyborgi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- olento joka sisältää sekä orgaanisia että mekaanisia osia
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkyborgi/
- tavutus: ky‧bor‧gi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyborgi | kyborgit |
| genetiivi | kyborgin | kyborgien (kyborgein) |
| partitiivi | kyborgia | kyborgeja |
| akkusatiivi | kyborgi; kyborgin |
kyborgit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyborgissa | kyborgeissa |
| elatiivi | kyborgista | kyborgeista |
| illatiivi | kyborgiin | kyborgeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyborgilla | kyborgeilla |
| ablatiivi | kyborgilta | kyborgeilta |
| allatiivi | kyborgille | kyborgeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyborgina | kyborgeina |
| translatiivi | kyborgiksi | kyborgeiksi |
| abessiivi | kyborgitta | kyborgeitta |
| instruktiivi | – | kyborgein |
| komitatiivi | – | kyborgeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyborgi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- termin kehitti Manfred Clynes vuonna 1960 lyhennelmänä sanoista kyberneettinen ja organismi
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5