Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kykenevyys (40)

  1. se, että on kykenevä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkykeˌneʋyːs/
  • tavutus: ky‧ke‧ne‧vyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kykenevyys kykenevyydet
genetiivi kykenevyyden kykenevyyksien
partitiivi kykenevyyttä kykenevyyksiä
akkusatiivi kykenevyys;
kykenevyyden
kykenevyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kykenevyydessä kykenevyyksissä
elatiivi kykenevyydestä kykenevyyksistä
illatiivi kykenevyyteen kykenevyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kykenevyydellä kykenevyyksillä
ablatiivi kykenevyydeltä kykenevyyksiltä
allatiivi kykenevyydelle kykenevyyksille
muut sijamuodot
essiivi kykenevyytenä kykenevyyksinä
translatiivi kykenevyydeksi kykenevyyksiksi
abessiivi kykenevyydettä kykenevyyksittä
instruktiivi kykenevyyksin
komitatiivi kykenevyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kykenevyyde-
vahva vartalo kykenevyyte-
konsonantti-
vartalo
kykenevyyt-

Etymologia muokkaa

sanan kykenevä vartalosta kykenev- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa