kyy
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kyy (18)
- kyykäärme (Vipera berus), matelija, jota tavataan lähes koko Suomessa. Kyy on ainoa Suomen luonnossa elävä myrkkykäärme. Kyyn tunnistaa ruskehtavasta tai harmaasta väristä ja koko eläimen mittaisesta sahanteräjuovasta. Myös tummia yksivärisiä yksilöitä esiintyy, jolloin lajin määrittämiseksi kannattaa kiinnittää huomio silmäterän pystysuoruuteen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈk̟ʷyː]
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyy | kyyt |
| genetiivi | kyyn | kyiden kyitten |
| partitiivi | kyytä | kyitä |
| akkusatiivi | kyy; kyyn |
kyyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyyssä | kyissä |
| elatiivi | kyystä | kyistä |
| illatiivi | kyyhyn | kyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyyllä | kyillä |
| ablatiivi | kyyltä | kyiltä |
| allatiivi | kyylle | kyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyynä | kyinä |
| translatiivi | kyyksi | kyiksi |
| abessiivi | kyyttä | kyittä |
| instruktiivi | – | kyin |
| komitatiivi | – | kyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyy- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- kantauralin kije tai *küje; sukulaissanoja: unkarin kígyó, viron küü, moksan куй
Käännökset muokkaa
1. Vipera berus
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: kyinen
Yhdyssanat muokkaa
aspiskyy, kyykäärme, kyynpisto, kyypakkaus