Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

läikyntä (9-J)

  1. läikkyminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlæi̯kynt̪æ/
  • tavutus: läi‧kyn‧tä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läikyntä läikynnät
genetiivi läikynnän läikyntöjen
(läikyntäin)
partitiivi läikyntää läikyntöjä
akkusatiivi läikyntä;
läikynnän
läikynnät
sisäpaikallissijat
inessiivi läikynnässä läikynnöissä
elatiivi läikynnästä läikynnöistä
illatiivi läikyntään läikyntöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi läikynnällä läikynnöillä
ablatiivi läikynnältä läikynnöiltä
allatiivi läikynnälle läikynnöille
muut sijamuodot
essiivi läikyntänä läikyntöinä
translatiivi läikynnäksi läikynnöiksi
abessiivi läikynnättä läikynnöittä
instruktiivi läikynnöin
komitatiivi läikyntöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo läikynnä-
vahva vartalo läikyntä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa