Suomi muokkaa

Katso artikkeli Laama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Laama

Substantiivi muokkaa

laama (9)

  1. Etelä-Amerikassa kuljetusjuhdaksi jalostettu kamelieläinten heimon nisäkäs (Lama glama), jonka polkuanturat ovat heikosti kehittyneet

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑːmɑ/
  • tavutus: laa‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laama laamat
genetiivi laaman laamojen
(laamain)
partitiivi laamaa laamoja
akkusatiivi laama;
laaman
laamat
sisäpaikallissijat
inessiivi laamassa laamoissa
elatiivi laamasta laamoista
illatiivi laamaan laamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laamalla laamoilla
ablatiivi laamalta laamoilta
allatiivi laamalle laamoille
muut sijamuodot
essiivi laamana laamoina
translatiivi laamaksi laamoiksi
abessiivi laamatta laamoitta
instruktiivi laamoin
komitatiivi laamoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

laama (9)

  1. eräänlainen puuvillanelos

Etymologia muokkaa

Heinrich Lahmannin sukunimestä[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • laama Kielitoimiston sanakirjassa

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

laama

  1. laama

Viitteet muokkaa

  1. Kirsti Aapala: Laamapaita Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.3.2023.