laistaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
laistaa (56) (taivutus) tai (53)
- ~ (akk.) tai ~ (elat.) vältellä, laiminlyödä (velvollisuuksia, vastuuta)
- Hän laistaa vastuunsa aina kun silmä välttää.
- Hän yritti laistaa työnteosta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlɑi̯st̪ɑːˣ/
- tavutus: lais‧taa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: laisto
Aiheesta muualla muokkaa
- laistaa Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet muokkaa
- Taivutustyyppi 53 on oikein per Nykysuomen sanakirja.