lavitsa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
lavitsa (13)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlɑʋit̪sɑ/
- tavutus: la‧vit‧sa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lavitsa | lavitsat |
| genetiivi | lavitsan | lavitsoiden lavitsoitten lavitsojen (lavitsain) |
| partitiivi | lavitsaa | lavitsoita lavitsoja |
| akkusatiivi | lavitsa; lavitsan |
lavitsat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lavitsassa | lavitsoissa |
| elatiivi | lavitsasta | lavitsoista |
| illatiivi | lavitsaan | lavitsoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lavitsalla | lavitsoilla |
| ablatiivi | lavitsalta | lavitsoilta |
| allatiivi | lavitsalle | lavitsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lavitsana | lavitsoina |
| translatiivi | lavitsaksi | lavitsoiksi |
| abessiivi | lavitsatta | lavitsoitta |
| instruktiivi | – | lavitsoin |
| komitatiivi | – | lavitsoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lavitsa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
slaavilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. makuulava
|
Ks. makuulava |
Viitteet muokkaa
- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.