Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lemput (1-B)[1]

  1. (arkikieltä) erottaminen, potkut

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlemput̪/
  • tavutus: lem‧put

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lemput
genetiivi lemppujen
partitiivi lemppuja
akkusatiivi –;
lemput
sisäpaikallissijat
inessiivi lempuissa
elatiivi lempuista
illatiivi lemppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lempuilla
ablatiivi lempuilta
allatiivi lempuille
muut sijamuodot
essiivi lemppuina
translatiivi lempuiksi
abessiivi lempuitta
instruktiivi lempuin
komitatiivi lemppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lempu-
vahva vartalo lemppu-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

  • lemput Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B