liekki
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- tulen näkyvä muoto, kaasun yhtyessä ilman happeen tapahtuvaan palamiseen liittyvä valoilmiö
- Kynttilän liekki on kuumin kärjestään näkyvän tulen yläpuolelta.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlie̯kːi/
- tavutus: liek‧ki
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liekki | liekit |
genetiivi | liekin | liekkien (liekkein) |
partitiivi | liekkiä | liekkejä |
akkusatiivi | liekki; liekin |
liekit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liekissä | liekeissä |
elatiivi | liekistä | liekeistä |
illatiivi | liekkiin | liekkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liekillä | liekeillä |
ablatiivi | liekiltä | liekeiltä |
allatiivi | liekille | liekeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liekkinä | liekkeinä |
translatiivi | liekiksi | liekeiksi |
abessiivi | liekittä | liekeittä |
instruktiivi | – | liekein |
komitatiivi | – | liekkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lieki- | |
vahva vartalo | liekki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. tulen näkyvä muoto, kaasun yhtyessä ilman happeen tapahtuvaan palamiseen liittyvä valoilmiö
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: liekehtivä
- substantiivit: liekkiö
- verbit: liekehtiä, liekittää, liekkiä
Yhdyssanat muokkaa
asetyleeniliekki, hitsausliekki, ilmiliekki, kaasuliekki, kynttilänliekki, liekinheitin, liekkihotelli, liekkikerttuli, liekkikoe, liekkimeri, liekkiminivetti, liekkiniskatikka, liekkipatsas, liekkipäätangara, liekkireaktio, liekkisarvinokka, liekkisulatus, liekkivihertikka, liekkiviina, pistoliekki, suuliekki, säästöliekki, tulenliekki, virvaliekki
Idiomit muokkaa
- liekit nielivät
- liekit nuolivat
- valaa öljyä liekkeihin ‒ kiihdyttää, pahentaa jotakin entisestään, eskaloida tilannetta
- heittää bensaa liekkeihin
Aiheesta muualla muokkaa
- liekki Kielitoimiston sanakirjassa